Alotusta ...

Kerrottaneen sen verran.Olen ollu ylipainoinen noin 24 vuotta. Aloin lihoomaan kolmannella luokalla. Työelämään päästyäni vielä enempi. Naimisiin mennessäni oli ylipainoa jo muhkeat 20 kg. Esikoista haaveillessa onnistuin laihduttamaan liki 10 kg , kävelemällä ja lopettamalla syömisen klo 19 jlk.

No, esikoisen odotus aikana ei paino noussu kuin n.10 kg .Ne lähti kaikki sairaalassa,mutta sitten äippäloman aikana niistä tuli takasin noin 5kg. Toisen muksun jlk tuli taas se 5kg jäädäkseen. Kolmannen jlk melkeenpä sama juttu jne. Niin että päästään viimeseen viidenteen. (en odotusaikoina ole lihonu koskaan yli 12 kiloa ja kaikki odotusajan kilot on myös lähteneet,mutta imetys aikana ja sen lopettamisen jlk on paino noussu salakavalasti.) Nyt on ylipainoa n.40 kg.      (Ja kehtaan myöntää sen???? No eikös alkoholisteillakin ensimmäinen askel ole myöntää olevansa alkoholisti?)  Aina väliin olen onnistunu laihduttaa 5-10 kg, mutta siihen se on jääny ja äkkiäkös nuo takas on tulleet. Joten, nyt kun on elämäntilanne sellainen, ettei lapsia enää tule, koska minut ja mies ollaan "operoitu", niin on todella hyvä syy päästää läski liikkeelle. Siitä päästäänkin itse aiheeseen eli laihdutukseen.

Alotin painonvartijat ryhmässä 22.8.07

Sen verran "ujo" olen etten alotuspainoani "kehtaa" kertoa, vielä.Pakostahan tuo jossain vaiheessa tulee ilmi.

Mutta tänään oli toinen punnitus ja nyt on -1,2 kg

Viikko meni suhteellisen helposti.Se mikä teki tiukkaa oli Äidin kanssa totutusti syödyt kahvipullat/viinerit/+muut keksit ja herkut. Ja meidän 15. hääpäivä, jolloin oltiin hotellilomalla.Käytiin ravintolassa ja katteltiin hotellihuoneessa leffoja. (syy leffojen kattomiseen on Pienin lapsista joka tarvii tissiä yöllä ja oli se takia meidän mukana ,mutta vain yöt ;D ) Mutta ravintolassakin koitin parhaani mukaan,olla pienemmällä kalorimäärällä. Broilerin rintafileetä kera höyrystettyjen kasvisten ja keitinperunoiden,ilman kastiketta. Sitä tarjoilija kahteen kertaan kysyi ; "etkö ota kastiketta?" -"ei en ota, kiitos."  JA maha huusi  -->tahtoo valkosipulikermaperunoita ja oikein hyvää kermaksatiketta...

Leffoja kattelessa mies söi kilon namipussia (minä olin sen ostanut sille,ei ole miun mies ilkee..) Ja minä vetelin viinrypäleitä ja tomaattia. Että voi niitä herkkuja olla kevyemmätkin vaihtoehdot,kun vaan pistää mielihalut kuriin.

Tänään onnistuneen viikon jälkeen mietin aamusella palkita itseni kunnon viinerillä,Äidin luona. Mutt, kehotinkin äitiä valitsemaan tavan  pullapitkon sieltä kaupan herkkupullahyllyltä. TAitaa itikin saada muutaman kilon pois, kun ei minun kanssa "saa" herkutella.

Illat on on heikko hetki.Ei tee mieliporkkanoita ym. Mistä nyt ei menis pisteen pistettä. Mutta , kun sen tuohon käteen saa niin kyllähän, sen syö ja ne popcornit ym. muut herkut jaan mieluusti lapsille.

Ja sehän myös tästä hommasta tekee hankalaa, etten halua rajoittaa lasten tai miehen herkkujen syöntiä, vaikka tiedän ettei he niitä tarttis siinä missä minäkään. Huomattavasti vähemmän olen kotiin mitään hyvää kantanu koko viikkoo.(TAi onhan ne hedelmät ja kasvikset hyviä, itellä vaan ongelmana ottaa se porkkana leivän sijaankin.) Hyvä puoli tässä ruokavalion muutoksessa on se , että minä hoidan ruokaostokset. Kaikki on pikkuhiljaa vaihtumassa vähärasvasempiin ja vähäsokerisempaan vaihtoehtoon. JA aivan varmasti alkaa ruuanlaitossakin pikkuhiljaa muutokset, koska en pitkään jaksa tehdä itselleni ja muulle perheelle eri ruokia.

Mutta, nyt uuden viikon kimppuun uudella innolla ja päivittelemään tulen viimestään seuraavan punnauksen jälkeen.

Tätä päiväkirjan tapaista laikkariblogia pidän ihan itseni takia. Ja iloinen olen jos saan innostusta muillekin aloittaa laihdutuskuuri--ei laihdutuskuuri, vaan  muutos ruokavalioon ja näin ollen mahdollisuus kevyempään elämään.